Paljonko työntekijä maksaa työnantajalle?
Palkkauksen kokonaiskustannukset välähtelevät nykyään otsikoissa harva se kerta, mutta niin myös usean yrittäjän mielessä. Harvoin palkkaneuvotteluissa kuitenkaan nousee pöytään se tosiasia, että kuukausipalkka ei ole kokonaiskustannus, joka palkanmaksusta työnantajalle lankeaa. Erityisesti pienissä yrityksissä työnantajan sivukulut pyörivät lähinnä yrittäjän mielessä ja vielä useammin silloin, kun uutta työntekijää taloon haetaan. Mikäli kuitenkaan ketään ei oikeastaan kiinnosta, eikä kirjanpito paljasta, on kenties syytä huolestua.
Termistö haltuun
Heprealtahan nämä asiat monien mielestä varmasti tuntuvat. On TyEL:it, TaEL:it ja lillukanvarret, sotut, mutut ja työehtosopimukset; -suoraan sanottuna kaikenlaista. Palkanlaskijalle soitettaessa saattaa tulla vastaus kuin apteekin hyllyltä, mutta sekin kuulostaa avaruustieteeltä. Kyseessä ei kuitenkaan ole avaruustiede. Prosenttilaskutaidolla pääsee tässä lajissa pitkälle ja usein maaliin asti. Tulkkaan tässä blogissa kyseistä hepreaa esimerkin kautta, keskittyen erityisesti työnantajan pakollisiin maksuihin.
Palkka
Tässä blogissa palkka käsittää rahapalkan. Palkkaan voi sisältyä myös muuta, kuin rahana maksettua palkkaa (esimerkiksi työsuhdeauto tai puhelinetu). Palkkio maksetaan yleensä henkilölle, joka ei ole työsuhteessa, mutta ansaitsee työstään esimerkiksi kertakorvauksena rahallisen summan. Keskitymme tässä tekstissä kuitenkin palkkaan, joka maksetaan työntekijälle säännöllisesti esimerkiksi kuukausittain. Bruttopalkka käsittää palkkasumman ennen ennakonpidätyksiä, vakuutusmaksuja ja muita vähennyksiä.Nettopalkka on se raha, joka työntekijän tilille maksetaan. Lomapalkka määräytyy vuosilomalain tai työehtosopimuksen mukaan. Lomapalkkaa kertyy työntekijälle kuukausittain, jolloin lomapalkan määrä on viisasta laskea ja huomioida, kun arvioidaan työntekijästä aiheutuvia kokonaiskustannuksia.
Työntekijän eläkevakuutus (TyEL)
TyEL on suurimpia pakollisia menoeriä, jotka työntekijän palkkauksesta aiheutuvat yrityksille. TyEL jakautuu kahteen osaan: – työnantajan osaan ja työntekijän osaan. Työnantaja maksaa TyEL:in eläkevakuutusyhtiölle ja vähentää työntekijän palkasta hänen osuutensa TyEL:istä. TyEL:in määrä on kaikissa eläkevakuutusyhtiöissä sama ja se kattaa aina kalenterivuoden aikana maksetut palkat. Ei ole merkitystä, päättyykö yrityksen tilikausi kesäkuussa vai joulukuussa. TyEL-prosentti muuttuu (jos muuttuu) aina 1.1. alkaen.
Yritykselle tulee yleensä TyEL-laskut ennakkopalkkasumman mukaan, eli tässä on arvoitu kuinka paljon bruttopalkkoja kalenterivuoden aikana aiotaan maksaa. Kalenterivuoden päätyttyä tulee eläkevakuutusyhtiölle jättää palkkailmoitus, jonka perusteella vakuutusyhtiö laskee TyEL:istä tasauslaskun. Liikaa maksetut palautetaan, liian vähän maksetuista tulee lisälasku. Eroa YEL-menettelyyn syntyy siinä, että YEL-eläkemaksut voidaan yrittäjän toimesta päättää itse. YEL-ennakkopalkkasummassa on kattoraja, kun taas TyEL-palkoista maksettavat eläkemaksut kasvavat suoraan maksettujen palkkojen suhteessa. Esimerkiksi kun TyEL-maksu on ollut 24,2% josta työntekijän osuus on 5,55%, jää työnantajan TyEL kustannukseksi 18,65% maksetuista bruttopalkoista.
Työttömyysvakuutusmaksu
Työttömyysvakuutusmaksu eriytyi hiljattain omaan instanssiinsa. Työttömyysvakuutusmaksun laskutti aikaisemmin vakuutusyhtiöt, mutta nykyisin lasku tulee työttömyysvakuutusrahastolta (TVR). TyEL:in tavoin työttömyysvakuutusmaksu jakautuu työnantajan ja työntekijän osaan. Työnantaja maksaa ennakkopalkkasumman perusteella työttömyysvakuutusmaksun ja vähentää työntekijän bruttopalkasta työntekijälle kuuluvan osan. Työttömyysvakuutusmaksuprosentit muuttuvat (jos muuttuvat) aina 1.1. alkaen ja maksetuista palkoista tulee jättää työttömyysvakuutusrahastolle vuosi-ilmoitus aina vuoden alussa.
Tapaturvamakuutus
Tapaturmavakuutus käyttäytyy myös prosenttiperusteisena. Se määräytyy työn vaarallisuuden mukaan. Toimistotyöntekijöillä näin ollen on pienempi tapaturmavakuutusmaksu, kuin esimerkiksi rakennustyömiehillä. Tästä syystä tapaturmavakuutusmaksu saattaa eri yhtiöissä vaihdella suurestikin.Tämän vakuutusmaksun maksaa kokonaisuudessaan työnantaja. Tästäkin vakuutuksesta tulee jättää vuosittain vuosi-ilmoitus ja maksu kattaa kalenterivuoden.
Ryhmähenkivakuutus
Käyttäytyy tapaturmavakuutusmaksun tavoin. Eli kyseessä on prosentuaalinen vakuutusmaksu, jonka maksaa kokonaisuudessaan työnantaja. Ryhmähenkivakuutusmaksun laskuttaa tapaturmavakuutusmaksuyhtiö.
Sosiaaliturvamaksu
Sosiaaliturvamaksu on verohallinnon määrämä yleinen maksu, joka muuttuu suoraan samassa suhteessa, kuin palkat. Laskentaperusteena on yksi ja sama prosentti, jonka verohallinto vahvistaa kalenterivuosittain erikseen. Tämä maksu maksetaan palkansaajien ennakonpidätysten ohessa verotilille. Sosiaaliturvamaksu lankeaa ainoastaan työnantajan kustannukseksi.
Mitä väliä?
On surullista huomata välillä, miten vähän tietoa yrittäjillä on näistä edellä mainituista palkansaajaa koskevista pakollisista maksuista. Pahimmillaan kirjanpito ei paljasta todellisia työllistämiskustannuksia tuloslaskelmasta, jolloin yllätys saattaa olla melkoinen tasauslaskujen ilmestyessä. Kaikki edellä mainitut työnantajan pakolliset vakuutusmaksut pitäisi näkyä tuloslaskelmassa välittömästi palkkakulujen jälkeen.
Työntekijät huomio
Merkitystä em. maksuilla on myös työntekijälle. Mikäli työnantaja jättää esimerkiksi TyEL velvoitteensa hoitamatta, kärsii tästä laiminlyönnistä työnantajan lisäksi myös työntekijä omassa eläkekertymässään.Tästä syystä palkansaajille tulee säännöllisesti postin kautta työeläkeote eläkevakuutusyhtiöstä, jossa pyydetään palkansaajaa tarkastamaan oma tilanteensa. Valitettavan moni palkansaaja yhtä lailla lyttää kyseisen asiakirjan paperinkeräykseen, ymmärtämättä mitä väliä työeläkeotteella on. Vaikka eläkeikä karkaa meiltä kolmekymppisiltä aina vain kauemmaksi, olisi tämä asia kuitenkin jokaisen syytä omalta kohdaltaan tarkastaa edes siltä varalta, että joku meistä sattuukin onnellisesti tavoittamaan tuon epätoivoisesti kauemmaksi karkaavan eläkeiän. Välinpitämättömyys kostautuu viimeistään silloin, mutta asialle on enää hankala siinä vaiheessa mitään tehdä, ellei ole epähuomiossa säilyttänyt koko työuransa kaikkia palkkatositteita itsellään.
Budjetointi
Siirrytään takaisin itse aiheeseen, eli paljonko työntekijän palkkaaminen todellisuudessa maksaa? Palkka on palkkaa, siitä neuvotellaan sopimuspöydässä. Kun henkilöstöä palkataan, on yrittäjän kuitenkin syytä käyttää hetki aikaa kokonaiskustannusten selvittämiseen ennen päätöksentekoa. Tähän löytyy apuvälineitä netistäkin esimerkiksi Suomen Yrittäjien sivuilta, josta löytyy kokonaispalkkalaskuriaputyökaluksi. Luonnollisesti oma tilitoimisto auttaa asiassa myös, sillä heillä on nämä em. palkkauskustannusprosentit tiedossa oikean ja riittävän tiedon tuottamisesta johtuen. Mikäli siis kustannusprosentit ovat kateissa, kannattaa niitä kysäistä esimerkiksi omalta palkanlaskijalta tai kirjanpitäjältä. Saatte todennäköisesti vastauksen esimerkiksi jäljempänä esitetyn kokonaislaskennan, jossa on otettu huomioon myös oman alan työehtosopimuksiin liittyvät yksityiskohdat ja poikkeavat erät.
Yrittäjät, pyytäkää apua tilitoimistoistanne, kun mietitte työntekijöiden palkkausasioita. Se pieni hetki, jolloin pätevä palkanlaskija tai kirjanpitäjä teille vertailulaskelmat tuottaa, saattaa vaikuttaa oleellisesti yritystenne kannattavuuteen.
Soili Laakso
Yrittäjä, kirjanpitäjä