Alustatulot
Verohallinto ottaa vuosittain sekä ohjeistukseen, että tarkastukseen erilaisia tulonlähteitä. Erityistarkkailun kohteet ilmoitetaan vuosittain ja samassa yhteydessä kerrotaan etukäteen, mihin tulonlähteisiin kiinnitetään erityisesti ohjaavaa huomiota minäkin vuonna. Tässä blogissa keskitytään niin sanottuihin alustatuloihin.
Mitä ovat alustatulot?
Alustatulot ovat sellaisia esimerkiksi sosiaalisen median eri alustoista saatuja tuottoja, joihin liittyy jonkinlainen julkaisutoiminta. Alustatulot kerätään ulkoisiin alustalähteisiin ja tuloutetaan sieltä verotettavaksi tuloksi joko henkilölle tai tämän edustamalle yhtiölle. Alustoissa voidaan julkaista esimerkiksi itse ottamia valokuvia, tai itse tehtyjä piirustuksia, jotka on asetettu alustaan ladattavaksi maksua vastaan ja sitä kautta edelleen julkaistavaksi esimerkiksi mainos- tai markkinointijulkaisuissa.
Alustatuloja voidaan hankkia myös työ- tai toimeksiantosopimuksella, joissa kyse on siitä, että luonnollinen henkilö tarjoaa henkilökohtaista osaamistaan tilaajan käyttöön rahakorvausta vastaan. Meille suomalaisille tällainen työskentely on tullut tutuksi erilaisten kevytyrittäjäpalveluiden kautta, joissa henkilö voi esimerkiksi sivutyönään tehdä työsuoritteita ja laskuttaa nuo satunnaiset tulot sen kautta. Kevytyrittäjäpalveluissa kysymys on usein siitä, että alusta toimii työn välittäjänä ja työn tilaaja ja tekijä sopivat ohi alustan työn tekemisen ehdoista.
Alustana voi toimia myös sosiaalisen median eri kanavat, kuten tiktok, instagram, tai vaikkapa upwork. Näitä alustoja on markkinoilla tarjolla enenevissä määrin ja esimerkiksi jotkut kuvapankit toimivat alustaperiaatteella, jolloin kuvapankit saavat myyntivalikoimaan helpommin ja enemmän kuvamateriaalia, kuin vain tilaamalla niitä yksittäisiltä kuvaajilta. Erityisesti tässä osastossa on havaittavissa vaivatta varsin kirjavaa ansaintalogiikkaa, joista mielenkiintoisimmat ovat tilanteita, joissa sisällöntuottaja ilmaisee omassa esittelykentässään avoimesti ottavansa vastaan tuloja ulkoisen alustan välityksellä.
Velvollisuudet
Sekä alustatulojen ansaitsijalla, että alustalla itsellään on velvollisuuksia. Ensisijaisesti tulojen ilmoittamisvelvollisuus on alustatulojen saajalla, sillä hänellä käytännössä on paras tieto tulonmuodostuksen kokonaisuudesta. Jos alusta ja työn suorittaja ovat sopineet työsuhteesta, alusta on työn suorittajan työnantaja, ja näin ollen myös velvollinen toimittamaan maksamastaan palkasta ennakonpidätyksen, työnantajan sairausvakuutusmaksun, sekä muut työnantajaa koskevat pakolliset vakuutusmaksut.
Sen lisäksi, jos alusta ja työn suorittaja ovat sopineet työsuhteesta, koskee alustaa myös normaali tulorekisteri-ilmoittamisen velvollisuudet aikatauluineen. Jos alustan ja työn suorittajan välillä on toimeksiantosuhde, työstä maksettava korvaus on työkorvausta, ei palkkaa. Alustan on toimitettava ennakonpidätys vain, jos työn suorittaja ei ole ennakonperintärekisterissä.
Käytäntö on käytännöllisesti katsoen aivan sama, kuin minkä tahansa yrityksen normaali käytäntö liiketoiminnassa. Yritys myy joko palvelua tai tuotetta, maksaa siitä työntekijöilleen joko palkkaa tai työkorvausta ja riippuen sopimussuhteen määrästä ja laadusta, sen mukaan ilmoitustiedot on verohallinnolle myös annettava. Ehkä merkittävin erotus työkorvauksen ja työsuhteen välillä on se, että työkorvauksen saaja maksaa itse omat eläkemaksunsa, kun työsuhteisen puolesta työnantaja huolehtii näistä velvoitteista.
Verotus
Verotuksen nyrkkisääntönä ainakin Suomessa on se, että ilmaista tuloa ei ole olemassakaan. Riippuen siitä, ansaitaanko alustatuloja yrityksen vai luonnollisen henkilön kautta, vaikuttaa valitan luonnollisesti myös verotukseen. Ansiotulojen verotus voi olla tietyissä tilanteissa edullisempaa, kuin esimerkiksi osakeyhtiön kautta, sillä osakeyhtiö maksaa tuloistaan ensin yhteisöveron ja kun tulot nostetaan yhtiöstä, ne verotetaan käytännössä yrittäjän kädessä uudemman kerran.
Kun yrityksen tulot ylittävät 15.000 euroa vuodessa, on yritys myös arvonlisäverovelvollinen. Tällöin hintoihin lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero.
Yritystoiminnasta puhuttaessa vähennyskelpoista yrityksessä on alustatulojen hankkimiseen syntyneet kulut. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi maksunvälittäjän palkkiot tai hankinnat, joita sisällöntuottamiseen on tarvittu. Huomionarvoinen ja tärkeä seikka asiassa on se, että mikäli esimerkiksi sisällöntuottaja saa tavaralahjan, johon hänellä ei ole palautusvelvollisuutta, mutta on sisällöntuottamisen velvollisuus, tuo saadun tavaran käypä arvo on yrityksen tuloa vaikkei se pankkitilillä näy. Verot on tuostakin tulosta valtiolle tilitettävä ja käytännössä ainoa tapa realisoida tavaralahjan arvo, on myydä tavara eteenpäin.
Edellä mainittuja tavaraeriä ei pidä sekoittaa tavanomaisiin mainoslahjoihin, joita esimerkiksi edustavat kynät, joihin on yrityksen nimi ja logo painettu, ja joista yhteistyökumppani ei odota sinun tekevän esimerkiksi tuote-esittelyä nettiin. Mikäli mainoslahjana saatu kuulakärkikynä ei edusta yrityksen myymää tuotevalikoimaa, ei oletusarvoisesti kuvitella sinunkaan mainostavan kyseistä kynää tai siihen printattua yritystä systemaattisesti ja laajalle yleisölle.
Aihe on suhteellisen laaja ja moniulotteinen. Kannattaa tiedustella omalta kirjanpitäjältä, mikäli yritystoiminnassasi otat vastaan alustatuloja tai lisäansioita alustapohjalta. Myös silloin on perusteltua tarkastella mahdollisia verotusteknisiä seurauksia, mikäli harkitse oman alustan luomista. Pienetkin virheet voivat johtaa odottamattomiin seurauksiin, mikäli riskianalyysiä alustan ympärillä ei ole riittävästi arvoitu myös verotusteknisistä näkökulmista katsottuna.
Takaisin